Ja toivosta toivoon

Magneettikuvan tulokset olivatkin hyvät. Muuten taudinkuva on kuvissa ennallaan, maksan metastaaseista joku on jopa vähän pienentynyt, vain lonkassa jotain tulehdukseen viittaavaa löydöstä tuli uutena näkyviin.

Syöpälääke jatkuu siis ennallaan, koska jarru toimii edelleen hyvin. Pitkäkestoinen kipulääke vaihdettiin toiseen ja poika oli kuin eri ihminen. Söi ja joi. Puhui ja suunnitteli tekemisiä ja syömisiä. Myös ihottuma on vaalentunut ja bilirubiiniarvo laskenut. Pääsimme osastolta kotiin.

Tämä syöpäsairauden myötäeläminen on sitä, että yhden päivän epätoivosta heitetään toisen päivän toiveikkuuteen ja päinvastoin.

Tämä päivä toi jälleen toivon siitä, että pystytään vielä elämään hyviä hetkiä ja tekemään yhdessä mukavia asioita. Saimme ehkä vielä jatkoaikaa. Sittenkin.