Panivat syntymässä kiven sydämeen,
ettei sydän olisi liian kevyt,
lähtisi lentoon
Panivat leipoessa kiven leipään
ettei totuus syödessä unohtuisi
Panivat matkaan lähtiessä kiven kenkään
ettei tiellä turhaan tanssittaisi
Kauas oli lennettävä
Paljon oli unohdettava
Hullun lailla oli tanssittava
-Tommy Taberman-
Suru on hinta, joka meidän on maksettava elämästä ja rakkaudesta. Astuimme toukokuussa 2017 pimeään tunneliin, jonka toisesta päästä ei vielä ole tietoa. Tässä blogissa kirjoittelen matkalta ajatuksiani päiväkirjamuodossa. Tälle matkalle en halunnut. Lapseni sairastui parantumattomaan syöpään, jonka nimi on desmoplastinen pieni pyöreäsolukasvain, DSRCT. Lapseni kuoli syyskuussa 2018.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Emme saaneet poikaa sittenkään kotiin käymään tänään. Aamupäivä meni tosi hyvin. Puetin pojalle jo kotivaatteet päälle. Sitten tuli kipu ja...
-
Luin jostain lähipäivinä ajatuksen, joka jäi pyörimään mieleeni. Yleensä sanotaan, että jokainen päivä tulisi elää kuin eläisi viimeistä päi...
-
Yhtenä päivänä Vinkristiini ja kolmena päivänä sekä Etposidifosfaatti että Ifosfamidi tiputettu poikaan. Melkoinen cocktail. Lisäksi hyvinvo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Se julkaistaan, kun olen sen tarkistanut.