Kun oma lapsi on kuolemansairas

Se tuntuu kuin olisi kylmä kivi rinnassa, joka painollaan lyö keuhkotkin tyhjäksi ja  jäädyttää kaiken ympäriltään. Välillä se on kuin polttava vesi silmien takana, kuin kuristava tunne kurkussa, niin että ei saa henkeä. Sen tunteen raskautta on mahdoton kuvata, etenkin, kun sanat loppuvat. Vain suuri möhkälemäinen pakahduttava tunne, mutta kun yrittää kuvittaa sitä sanoilla, mitkään sanat eivät siihen riitä.

Välillä tuntuu, että olen tyhjä väsynyt kuori, jossa ei ole mitään viisasta ajatusta tai mielipidettä. Hälläväliä kaikelle vain. Eihän millään muulla oikeasti olekaan väliä kuin sillä, että poika sairastaa ja kuolee - Paitsi sillä, että vielä poika elää.

Yritän siis kehittää lapselle iloisia hetkiä, vaikka oma sydän vaikeroi. Pikkujouluja joka viikonloppu, onhan nyt ehkä pojan viimeinen joulun aika. Juhlittakoon sitä pitkään ja hartaasti.
Hassuttelua, jotta poika nauraisi. Niitä herkkuja, joita poika haluaa, vaikka ne jäisikin sitten syömättä.
Iltaisin silittelyä ja suukottelua. Rakas-sanoja mennen tullen. Sänkynikin luovutin, jotta poika saa nukkua isänsä vieressä. On siitä niin onnellinen.

Öisin sitten yksin maatessa kuuntelen viereisestä huoneesta kuuluvaa tasaista rakkaiden ihmisten hengitystä ja tukahdutan nyyhkäisyt tyynyyn. Jotta pysyn taas kasassa seuraavan päivän ja sitä seuraavan.

Töissä painan töitä hullun lailla. Että ei mahtuisi päähän mitään muuta kuin työasioita. Sitten tulen kotiin ja tunteet lähtevät vyörymään tyhjään kuoreeni. Olen alkanut saada paniikkikohtauksen kaltaisia oireita, silloin on vaikea hengittää. Yöt ahdistavat jo etukäteen. Kun ei kuitenkaan saa nukuttua ja öisin ajatuksetkin ovat ihan eri mittaluokassa. Kunnes koittaa se yö, jolloin väsymys voittaa ja nukun sikeästi aamuun asti.

Elämään on tullut pelko ja suru, jotka sopivat hyvin tähän marraskuiseen vuodenaikaan. Suru siitä, mitä on menettämässä ja jo menettänyt ja pelko siitä, miten tästä kaikesta voi selvitä. Ihmiset toivottavat voimia ja kannustavat että "sinä olet niin vahva". Jos vaihtoehtoina on selvitä tai olla selviämättä, niin ei siinä vahvuudella ole mitään tekemistä. Sitä vain joko selviää tai ei. Kun ei ole muita vaihtoehtoja.