"Nyt vatsan ultraäänitutkimus, jossa maksan hiluksessa, maksassa ja pernan hiluksessa edelleen tuumorikudosta nähtävissä, selkeästi ne eivät ole lisääntyneet tai kasvaneet, vertailu MRI-tutkimukseen on vaikeaa. Edellisen ultraäänitutkimukseen verrattuna pernan hiluksen tuumoriekspansio olisi pienentynyt."
Helpottunut olo. Vielä jatketaan pillereiden popsimista. Hoitoja ei lopetettu. Toivokin jälleen uskaltaa hieman nostaa päätään korkeammalle. Jospa pääsemmekin kesään asti näin....
Poika pääsee magneettikuvaan reilun kuukauden kuluttua. Ellei aikaisemmin tule tarvetta/oireita.
Veriarvot olivat menneet jälleen alaspäin edellisen kuurin jälkeen, mutta ei kuitenkaan niin nolliin, mitä suonensisäisten hoitojen jälkeen.
Äidin askel oli tänään huomattavasti keveämpi, samoin sydän. Vielä ei tarvitse alkaa valmistella jäähyväisiä. Vielä saimme lisää aikaa olla yhdessä. Uskaltaisikohan nyt alkaa suunnitella mökin vuokrausta maaliskuun puoliväliin....
"Meillä on aikaa vielä", laulaa Juha Tapio. Jostain syystä tämä kertosäe on soinut päässäni tänään....
Suru on hinta, joka meidän on maksettava elämästä ja rakkaudesta. Astuimme toukokuussa 2017 pimeään tunneliin, jonka toisesta päästä ei vielä ole tietoa. Tässä blogissa kirjoittelen matkalta ajatuksiani päiväkirjamuodossa. Tälle matkalle en halunnut. Lapseni sairastui parantumattomaan syöpään, jonka nimi on desmoplastinen pieni pyöreäsolukasvain, DSRCT. Lapseni kuoli syyskuussa 2018.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Viides vuosi on kulumassa. Menneisiin päiviin sisältyy myös ihan iloisiakin päiviä. Mutta myös raskaita hetkiä. Mielessäni on usein pyöriny...
-
Kävimme kuolleiden lasten muistopäivänä 23.9. viemässä osastolle hoitohenkilökunnalle suklaata. Samalla kävimme katsomassa uuden lastensaira...
-
Aina sanotaan surevalle, että ensimmäisen vuoden jälkeen helpottaa. En taida täysin tuota allekirjoittaa. Olemme eläneet ilman poikaa ensi...
Ihania kuulumisia!💓
VastaaPoista