Tällä kertaa sytostaateista toipuminen vie enemmän aikaa

Eilen haettiin trombosyytteja. Verikokeissa kaikki soluarvot lähentelivät nollaa. Hb oli laskenut viikontakaisesta tankkauksesta 90 pintaan. Ei kuitenkaan vielä alitettu 80 , joka on punasolujen tankkausraja. Kasvutekijäpistokset lähtivät jälleen menemään. Niitä ei kai olisi kannattanut viikolla lopettaa. Yleensä 7-10 päivää sytostaattihoidon loppumisesta tulee pohjakosketus veriarvoissa.

Kuumetta on mitattu moneen kertaan pitkin päivää. Jos kuume lähtee nousemaan, se tarkoittaa, että ollaan välittömästi sairaalassa antibioottitiputuksessa. Huomenna kotisairaala tulee jälleen hakemaan verinäytteet. Toivottavasti solut ovat lähteneet nousuun ja saataisiin lopulta lopettaa kasvutekijäpistokset. Ne ovat sellaisia, mitkä tekevät minuun henkisesti kovin kipeää. Poika tietää, että ne pitää pistää ja alistuneesti paljastaa pakaransa. Isä pistää ja minä annan käteni pojan puristettavaksi. Poika puristaa niitä niin lujaa kuin jaksaa.

Vielä yksi suonensisäinen sytosatsi pitäisi kestää. Sen jälkeen jälleen magneettikuvat, jotka kertovat tulokset.

Amerikassa, Missisipissä se maailman toinen down, jolla myös DSRCT,  kuoli toissapäivänä. Olen niin pahoillani Quintonin puolesta ja hänen omaistensa puolesta. Hän oli kuollessaan 16 vuotias.
Toivottavasti jonakin päivänä tähän hirveään tautiin kehitetään hoito, joka oikeasti parantaa.

Me tarvitsemme ihmeen, jotta poika paranisi. Pojan syntymäkin oli toki yhdenlainen ihme. Nyt tarvitsemme toisen ihmeen, jotta saisimme pitää hänet edelleen täällä elämässä kanssamme.

Pyhäinpäivä oli ja meni. Meillä ei juhlittu Halloweenia. Meillä sytytettiin kynttilöitä rakkaidemme muistoksi. Netissä oli monia hyviä kirjoituksia kuoleman kohtaamisesta ja surusta.

Yhdessä tekstissä surusta oli hyvin tiivistettynä se, mitä minäkin siitä ajattelen. Surua ei voiteta, surutyötä ei tehdä. Silloin kun on elämässä surua, surraan, sallitaan surun tulla ja mennä. Vähän tähän Jenni Vartiaisen biisin tapaan. Suru pitää eri päivinä (ja öinä) eri tavalla otteessaan.

Suru on kunniavieras